Aavekaupunki

Maaliskuun lukulistalle mahtui sattumalta kaksikin Rauno Sainion suomentamaa taiwanilaista kirjaa, Chi Ta-weinKalvot ja tämä Kevin CheninAavekaupunki. Molemmat kirjat ovat taiwanilaisia ja niitä yhdistää myös queer-tematiikka. Siinä missä Kalvot on selkeämmin scifiä, Aavekaupunki aaveineen kallistuu kenties hieman maagisen realismin puolelle. Saksassa asuva Chen aloitti taiteellisen uransa näyttelijänä, ennen kuin siirtyi kirjoittamisen puolelle. Aavekaupunki on ensimmäinen suomennos ja Chenin läpimurtoteos.    Jossain määrin omaelämäkerrallinen teos kertoo Ch'en T'ien-hungista ja tämän laajasta perheestä. T'ien-hung on seitsemännestä lapsesta nuorin, mutta odotukset ovat korkealla: kuudesta vanhemmasta sisaruksesta viisi vanhinta ovat tyttöjä, joilla ei ole mitään arvoa. Valtaosa odotuksista on lastattu isoveljen niskaan, mutta pikkuvelikin saa osansa.    T'ien-hungin homoseksuaalisuus on kuitenkin liikaa perinteisessä perheyhteisössä ja Yungchingin pikkukylässä, joten hänet ajetaan pois kotoa. T'ien-hung päätyy muuttamaan Saksaan, missä hän löytää itselleen miesystävän, T:n. Valitettavasti T'ien-hung päätyy tappamaan T:n. Kirjan alussa vankeustuomio on istuttu ja T'ien-hung on palannut kotiin Yungchingiin, aavekaupunkiin. Miksi?    Tästä lähtötilanteesta alkaa mutkikas ja monikerroksinen sukutarina, jossa käydään läpi T'ien-hungin perheen vanhempien ja lasten vaiheita. Kertojaksi pääsee moni perheen jäsenistä; lukija saa olla tarkkana, jotta pysyy kärryillä perheen siskoparvesta. Perheen historia on värikäs ja monipuolinen ja siinä sivussa Chen kertoo yleisemmin Taiwanistakin. Yungching on melkoinen tuppukylä ja kun Taiwanissa alkaa 1970-luvulla nousukausi, sinnekin kohoaa nykyaikaisia ”taivastaloja”. Valitettavasti Yungching ei aivan pysy muun Taiwanin mukana kehityksessä ja kun T'ien-hung palaa kotiin, Yungching tuntuu lähinnä taantuneen.    Aavekaupunkiin on lastattu paljon ainesta. Se kertoo monen ihmisen toisiinsa kytkeytyvät elämäntarinat, siinä on kokonaisen maan kehityskulkuja, runsaasti paikallisia uskomuksia ja aavetarinoita, elämää homona perinteisen normien puristuksessa, perheväkivaltaa, salaisuuksia – melkoinen soppa, eikä kirjalla ole mittaa edes 400 sivua. Sainion suomennos on totutun hyvää työtä, Yungchingin värikäs elämä välittyy suomennoksen sivuilta hyvin. 

—
In March, I stumbled upon two Taiwanese books translated by Rauno Sainio: Chi Ta-wei's “The Membranes” and Kevin Chen's “Ghost Town”. Both books share Taiwanese origins and explore queer themes, with “The Membranes” leaning more towards sci-fi while “Ghost Town” perhaps leans towards magical realism. Kevin Chen, now based in Germany, initially pursued an artistic career in acting before transitioning to writing, with “Ghost Town” marking his debut in Finnish translation and his breakthrough work.

“Ghost Town” is somewhat autobiographical, focusing on Ch'en T'ien-hung and his extensive family. T'ien-hung, the youngest of seven siblings, faces high expectations, particularly as the only boy among six older sisters. However, his homosexuality clashes with traditional family values, leading to his expulsion from home and eventual relocation to Germany, where he finds love but tragically ends up killing his partner. The narrative unfolds as T'ien-hung returns to his hometown, Yungching, which now feels like a ghost town to him.
The novel weaves a complex family saga, delving into the lives of T'ien-hung's parents and siblings. With multiple narrators from within the family, the reader must stay attentive to keep track of the intricate relationships. Amidst the family drama, Chen also paints a vivid picture of Taiwan, from the rural Yungching struggling to keep up with modernization to broader societal changes. “Ghost Town” is a rich tapestry exploring interconnected life stories, societal shifts, local beliefs, LGBTQ+ experiences, domestic violence, and secrets within less than 400 pages. Sainio's translation effectively captures the vibrancy of Yungching's life.