Chloé S:n sanakirja

Heidi Väätäsen esikoisteos Chloé S:n sanakirja herätti mielenkiintoa jo Gummeruksen kuvastosta. Lisäpontta tuli toiselta tämän vuoden esikoiskirjailijalta, Elina Airiolta, joka Kirjavinkkeihin tekemässäni haastattelussa kehui teosta estoitta. Nyt kun olen lukenut sekä Chloé S:n sanakirjan että Airion oman kieleltään pitelemättömän ja tarinaltaan hurjan Metsässä juoksee nainen -esikoisen, tämä suositus ei yllätä lainkaan.

Chloé Soloveyn tarina on nimittäin värikäs ja kerrottu hyvin kiinnostavalla tavalla. Kirjaa kehystävä aloitusluku asemoi Chloén lontoolaiseen hotelliin, missä hän on joutunut kohtaamaan oman elämänsä ja lähisukunsa vaiheita uudesta näkökulmasta ja uudessa valossa. Chloé haluaa kertoa itse oman tarinansa, omalla tavallaan.

Lähtekäämme siis liikkelle Life and Deathin Lifesta. Huippuhetki tempaa lowpointsia paremmin mukaansa. Aloitan highpointsista, silläkin uhalla että highpointsia seuraa todennäköisesti lowpointsi. Mitkä ovat minun highpointsit ja lowpointsit? Teri, onko sinulla asiasta ajatusta? Ja vielä: eikö ole parempi aloittaa keskinkertaisesta highpointsista, jotta jää vielä isompia highpointseja, joita odottaa? Alun highpointsi ei peity seuraavien lowpointsien alle, niin että joku voi ajatella, että kylläpä hänellä oli highpointsiton elämä.

Lin poskia kuumottaa. Hiukset nousevat ohimoilla sähköisinä kuin hän yrittäisi poimia radioaalloista vastauksia. Onko hän löytänyt uuden kielen? Tuleeko hänestä kielitieteen supertähti?

Chloé S:n sanakirja

“Kerron kaiken haluamallani tavalla, sillä monesta elämäni tapahtumasta ei ole kysytty minulta itseltäni mitään”