Kurkistan kaivoon

Luin Jussi Hyvärisen toisen runokokoelman Olduvain rotkon taannoin ja pidin siitä sen verran, että hankin käsiini Hyvärisen esikoiskokoelman Kurkistan kaivoon, jonka Tammi julkaisi jo 2006. Eipä tämäkään hullumpi kokoelma ole.    Kurkistan kaivoon jakautuu viiteen osioon. Ensimmäisen teemaksi nousevat eri tavoin kivet ja aihe jää ehkä vähän etäiseksi. Toisessa osiossa päästään lapsen syntymän ja isyyden pariin, ja aihe puhuttelee minua heti paremmin.   

sydän valtava pulsari sykkii ja kaikuu
maailmasi ytimessä, alkumeressä
jossa kellut, ja galaksin seinistäotat vauhtia potkaisemalla,
vesieläin, suuta ja keuhkoja vailla. 

”Merkki ei ole meidän heimoamme:  sen latinalainen järjestys, / kreikkalainen valo, pingotettu / Fennien pimeyden ylle.”

Paul Wittgenstein

Glenn Gould

Olduvain rotkossakin

Ei vasen käsi tiedä
mitä oikea tekee: kun haamusormet
takovat koskettimia, vain muisti kuulee äänen.