Liisan seikkailut Ihmemaassa

Lewis Carrollin kertomus Ihmemaassa seikkailevasta Liisasta on ilahduttanut lukijoita jo yli 150 vuoden ajan. Se on lastenkirjallisuuden kestäviä klassikoita, mistä on osoituksena sekin, miten monta suomennosta teoksesta on tehty. Ensimmäisenä ehti Anni Swan vuonna 1906, mutta tunnetuin suomennos on varmasti vuonna 1974 julkaistu kahden neron, Kirsi Kunnaksen ja Eeva-Liisa Mannerin, taidonnäyte. Sen jälkeen käännöksen ovat tehneet Alice Martin vuonna 1995, Tuomas Nevanlinna vuonna 2000 ja selkomukautuksena Tuomas Kilpi vuonna 2019.    Tämä Liisan seikkailut Ihmemaassa on Nana Sirosen käsialaa. Herää tietysti kysymys, miksi näin moneen kertaan suomennettu klassikko on suomennettava uudestaan. Yksi kelpo syy on kirjan saatavuus: aikaisempia suomennoksia ei ole tällä hetkellä saatavana uusina painoksina – Kunnaksen ja Mannerin suomennos on viimeksi ilmestynyt 2010. Hertta Kustannuksen sivuilla mainitaan lisäksi suomennoksen olevan lyhentämätön.    Tätä painosta ei ole kuvitettu, toisin kuin aikaisemmat laitokset. John Tennielin alkuperäiskuvitus onkin nähty moneen kertaan, samoin Tove Janssonin kuvitusta on useammassa painoksessa. Nevanlinnan teoksen kuvituksena käytettyä Helen Oxenburyn kovin nykyaikaista kuvitusta en erityisemmin kaipaakaan. Kirjan kaunis kansi on Mia Minervan käsialaa, eikä olisi ollut hullumpi juttu, jos kuvitusta olisi sisäsivuillekin saatu. Vaan toimii tämä näinkin!    Jos jostain syystä Liisan seikkailut Ihmemaassa eivät ole tuttuja, kirja kertoo Liisa-tytöstä, joka kesäpäivänä makoilee ulkona kyllästyneenä. Yhtäkkiä Liisa huomaa valkoisen kanin, joka voivottelee myöhästyvänsä, missä ei sinänsä ole mitään outoa, mutta kun kani vielä vetää liivintaskusta kellon, Liisan uteliaisuus herää ja hänen on aivan pakko seurata kania kaninkoloon. Kolosta Liisa putoaa Ihmemaahan, jossa hän kohtaa kaikenlaisia kummallisia henkilöitä ja tilanteita.    Teoksesta on tehty niin monia eri versioita, että monet yksityiskohdat ovat tuttuja, vaikka kirjaa ei olisi lukenutkaan. Sovitukset sekoittavat kuitenkin surutta tätä alkuperäistä kirjaa ja jatko-osaa Liisan seikkailut Peilimaassa, joten jos on esimerkiksi nähnyt Disneyn animaatioelokuvan, voi jäädä ihmettelemään, missä ovat Tittelitom ja Tittelityy sekä Mursu ja puuseppä, tai miksi Hullun hatuntekijän teekutsuilla ei puhuta sanaakaan syntymättömyyspäivistä – nämä kaikki ovat kirjoissa jatko-osan tapahtumia.    Ihmemaa on täynnä eriskummallisia, arkijärjen vastaisia sääntöjä ja aikuisten maailman parodiaa. Tyyliltään Liisan seikkailut Ihmemaassa ovat kirjallista nonsenseä: tapahtumissa ei useinkaan ole hirveästi järkeä ja matemaatikko Carroll tekee pilaa loogisesta päättelystä. Liisan seikkailujen Ihmemaassa on nähty lopettavan viktoriaanisten opettavaisten lastenkirjojen aikakauden ja tuovan uuden, puhtaasti ilahduttavien ja viihdyttävien lastenkirjojen aikakauden.    Kirjassa on myös kaikenlaista kirjallista parodiaa, esimerkiksi kirjassa esiintyvä Hummerikatrilli-laulu on mukaelma Mary Howittin runosta The Spider and the Fly vuodelta 1829 – ei ehkä kaikista selkein viittaus tämän päivän suomalaislukijoille. Suomentajille nämä parodiat antavat mukavasti mahdollisuuksia: kun Liisa kokee hukkaavansa itsensä ja huomaa, ettei muista perusasioita, kuten maantietoa, kertotauluja ja runoja, hän alkuteoksessa yrittää muistaa Isaac Wattsin moralistista runoa Against Idleness and Mischief vuodelta 1751. Sirosen suomennoksessa Liisa yrittää palauttaa mieleensä ”Maan korvessa kulkevi”-runon: ”Maan korvessa kulkevi krokotiilin tie. / Se suomuista häntäänsä koholle vie. / Niin pitkä on häntä, ei päätä sen näy, / kun Niilissä uimassa krokotiili käy.”    Suomennos on tässä kohden loistava: se muistuttaa Carrollin alkuperäistä parodiaa, mutta viittaa kohteeseen, jonka suomalaislukija tunnistaa helposti. Sironen on muutenkin tehnyt erinomaista työtä Liisan parissa: käännös on helppolukuinen, moderni, kekseliäs ja konstailematon. Toivottavasti Nana Sironen jatkaa käännöstyötään ja suomentaa myös Liisan seikkailut Peilimaassa, jotta toinenkin osa tarinasta saadaan uutena painoksena saataville.