Lukemisen kulttuurit

Lukeminen on viime aikoina puhuttanut aihe. Lienee jonkinlainen kestokeskustelu, miten erinäiset ihmisryhmät lukevat liian vähän ja vääriä kirjoja, mutta heikentyneiden PISA-tulosten valossa nuorten heikko lukeminen on noussut taas pintaan. Samaan aikaan toki hallitustasolla tehdään päätöksiä, jotka ovat omiaan heikentämään lukutaitoa, mutta sellaista se on: huolipuhe on ilmaista ja esimerkiksi vähälevikkisen kirjallisuuden tuki maksaa.    Se politiikasta. Lukemisen kulttuurit on Pirjo Hiidenmaan, Ilona Lindhin, Sara Sintosen ja Roosa Suomalaisen toimittama kahdenkymmenen artikkelin katsaus lukemisen kulttuureihin ja erilaisiin lukemista käsitteleviin tutkimuksiin. Lukemista tarkastellaan teoksessa niin yksilön harrastuksena, osana koulutyötä ja oppimista ja sosiaalisena toimintana osana yhteisöä.    Teos jakautuu kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa käsitellään todellisia lukijoita: siinä tarkastellaan lukemisen sosiaalisuutta, lukemisen tapoja ja vaikutuksia sekä lukijoiden tekemiä valintoja. Toisessa osassa kohteena ovat kulttuuriset tavat eli millaisia käsityksiä lukemisesta ja lukijoista esiintyy niin kaunokirjallisuudessa, oppikirjoissa kuin koulujen opetussuunnitelmissa, arviointimenetelmissä ja ylioppilaskoetehtävissä.    Kattaus on laaja ja tekstit akateemisia, joten mitään aivan kevyttä luettavaa Lukemisen kulttuurit ei ole. Osa artikkeleista on tavislukijalle aika teoreettispainotteisia ja jos koulumaailma ei kiinnosta, monet artikkeleista voi ohittaa nopeasti. Lukemisesta yleisellä tasolla kiinnostuneelle kirjasta löytyy kuitenkin monia mielenkiintoisia näkökulmia.    Maaria Lingon ”Kirjabloggarit ja lukemisen sosiaalisuus” on tietysti kaikille kirjablogeja harrastaneille kiinnostava artikkeli. Linko tutki kirjabloggausharrastuksen kulttuurisia merkityksiä: millaisen yhteisön kirjabloggaajat muodostavat ja millainen on kirjabloggaajan identiteetti.    Lotta-Sofia La Rosan ”Nuoret lukijat ja sosiaalisuuden merkitys” tutkii kahdeksasluokkalaisten kaunokirjallisuuden lukumotivaatiota: mikä saa nuoren lukemaan, millaisia käsityksiä nuorilla on itsestään lukijana ja vaikuttaako se, onko ympärillä lukijoita. Yli puolet tutkimukseen osallistuneista nuorista pitää lukemista turhana tai ei kovin tärkeänä, joten ainakaan sosiaalinen paine ei ole lukemisen puolella.    Pekka Mertalan, Sari Sulkusen ja Karoliina Talvitie-Lambergin artikkelista ”Monilukutaito dataistuvassa maailmassa” nostan esiin kirjoittajien huomion heikon lukutaidon sukupuolittuneisuudesta. Heikosti lukevista pojista puhutaan, mutta ei välttämättä kannattaisi:   

Jos lukutaitokeskustelu keskittyy vain sukupuoleen, piiloon jää monia muita sosiaalisia kategorioita. Vasta viime aikoina julkisessa keskustelussa on PISA-tulosten yhteydessä alettu puhua myös oppilaiden sosioekonomisesta taustasta, kun on huomattu, että sen yhteys lukutaitoon on voimistunut. Sukupuoleen keskittynyttä lukutaitokeskustelua onkin arvosteltu. On pohdittu, miksi huomio on kiinnittynyt juuri sukupuoleen, vaikka jotkin sosiaaliset kategoriat ovat olleet tuloksissa jopa sukupuolta merkittävämpiä. 

Jolin Slotte

Erkki Seväsen

Kati Launiksen

Olli Nurmen

Roosa Suomalaisen

Kalle Päätalon

Iijoki

Lukemisen kulttuurit