Ratings1
Average rating4
Reviews with the most likes.
Kun luettavia kirjoja valitsee kuvastosta, on lopulta melko niukkojen tietojen varassa. Joskus kirjan kuvaukseen lukee itse jotain sellaista, mitä siinä ei ole. Näin kävi minulle tämän kirjan kanssa. Odotin puhetta sanoista – siis etymologiaa tai jotain sellaista. Sainkin vähän vinon bisneskirjan ja paljon puhetta kulttuurialalta. Vaan eipä mitään – heitetään ennakko-olettamat sikseen ja perehdytään siihen kirjaan, mikä käsissä on. Tekijäkaksikkoon kuuluu ensinnäkin Tarja Tornaeus, Reuna-kustantamon perustaja, kulttuuritalo Wanhan Rautakaupan pyörittäjä ja muutenkin monipuolinen kirja- ja kulttuurialan toimija. Toinen tekijä Piia Kleimola tulee teatterialalta, on luovan alan yrittäjä ja on työskennellyt paljon kulttuurin ja hyvinvoinnin leikkauspisteissä. Kirjassa vuorottelevat näiden naisten tekstit ja tavallaan kumpikin on kirjoittanut oman kirjansa, jotka on lyöty yhteen ja jotka toki keskustelevat keskenään ja liittyvät osin samoihin kysymyksiin. Saumat vähän näkyvät, mutta eivät irvistele. Minulle Tornaeuksen puoli kirjasta oli se kiinnostavampi, sillä se kietoutuu syvemmin kirja-alaan. Tornaeus kertoo, miten perusti kustantamo Reunan ja millä tavalla kustannusalalle ulkopuolisena tulleena uudisti asioita. Tornaeus tarkastelee myös paljon kulttuuriliiketoiminnan mahdollisuuksia pienen paikkakunnan elämän rikastuttajana, kirja-alan tällä hetkellä suomia mahdollisuuksia elinkeinona ja sitä, miten kirjamessujen konsepti kaipaa räjäytystä. Kleimolan osuuksissa käsitellään kulttuurin ja taiteen käsitteiden määrittelyjä, kuntien vastuuta kulttuuritoiminnan järjestämissä ja selviytymistä niukkenevien taloudellisten resurssien kuntapolitiikassa. Kleimola setvii myös kulttuurin voimia mielenterveystyössä ja muussa hyvinvoinnin ylläpitämisessä, puhuu rahasta ja alueellisesta kulttuuritoiminnasta. Nämä osiot – myönnän – luin vähän harppoen. Alalla toimivalle lukijalle ne tarjoavat kuitenkin varmasti paljon ajattelemisen aihetta. Sanojen liike on inspiroiva kirja. Kirja-alan kentällä tiedetään kenties jo Reunan toiminta kustantamon ja kirjakaupan alalla ja tunnetaan kenties Kymi Libri -kirjamessut, mutta monille nämä suhteellisen pienet toimijat ovat tuntemattomia. Tutustuminen on innostavaa: minulle ainakin heräsi halu lähteä Kymi Libri -messuille ja tutustumaan Myllykoskelle rakennettuun Kirjahalliin. Pienille paikkakunnille virikkeitä rakentavien kannattaa aivan erityisesti tutustua tähän kirjaan, sillä Tornaeus antaa paljon vinkkejä, jotka ovat siirrettävissä ja sovellettavissa – tätä Libri-messujen ideaa on kai jo jonkin verran ihan hyvällä menestyksellä monistettukin. Kuka tahansa kirjallisuuden ystävä saa tästä kirjasta irti jotain innostavaa, mutta aivan erityisesti suosittelen Sanojen liikettä lukijoille, jotka edustavat erilaisia pienempiä kirja-alan toimijoita. Kuntien kulttuuri-, hyvinvointi- tai matkailusektoreilla työskenteleville kirja on myös tulvillaan hyviä ideoita ja näkemyksiä kulttuurin merkityksestä. Tälle kohderyhmälle – etenkin pienemmissä kunnissa, joissa ei ole valmiiksi suuren kaupungin vetovoimaa ja resursseja – Sanojen liike voi olla suorastaan hyvä investointi. Keskeisenä viestinä kirjasta minulle jää tämä: yhteistyö on voimaa. Se menestyy, joka on yhteistyökykyinen, avoin ja joustava. Mitä pienempi toimija on, sitä tärkeämpiä nämä seikat ovat. Ole toimelias, auta muita ja keksi yhteistyömahdollisuuksia mahdollisimman monipuolisesti ja monista suunnista. Siitä syntyy paljon hyvää.