Yksinäisten kaupunki : tutkimusmatka yksinolon taiteeseen

“Olin aiemminkin ollut yksinäinen, mutten koskaan tällä tavalla”, kuvailee New Yorkissa asumisen kokemustaan englantilainen kirjailija ja kriitikko Olivia Laing. Suuressa kaupungissa yksinäisyys korostuu: ympärillä on miljoonia ihmisiä, joihin ei saa yhteyttä. Nimenomaan väkijoukoissa yksinäisyys, suru seuran puutteesta, kärjistyy.    Yksinäisyytensä keskellä Laing lähti tutkailemaan yksinäisyyden käsittelyä taiteessa. Oman kiinnostuksensa vuoksi Laing keskittyi visuaaliseen taiteeseen ja alkoi etsiä taideteoksia, jotka käsittelevät yksinäisyyttä nykyaikaisessa kaupungissa ja erityisesti New Yorkissa. Pian Laingin huomio laajeni itse teoksista ihmisiin niiden takana: millaista oli näiden yksinäisyyden dokumentaristien oma elämä?    Laing keskittyy teoksessaan erityisesti neljään taiteilijaan: Edward Hopperiin, Andy Warholiin, Henry Dargeriin ja David Wojnarowicziin. Taiteilijat ovat keskenään erilaisia, mutta puhuttelivat silti Laingia. Warhol tunnettiin tavattoman sosiaalisena, mutta eläväisen seurueensa keskellä Warhol oli silti pohjattoman yksinäinen. Toisena ääripäänä on outsider-taiteilija Darger, joka eli chicagolaisessa asuntolassa yksin ja loi siellä lähes täydellisessä yksinäisyydessä hämmästyttäviä kuvitteellisia maailmoja.    Edward Hopper tunnetaan ainutlaatuisena modernin kaupungin yksinäisyyden kuvaajana. Nighthawks-maalaus lienee useimmille tuttu, mutta hänen maalauksiinsa kannattaa tutustua laajemminkin. Wojnarowicz on valokuvaaja, taiteilija ja aktivisti, joka taisteli etenkin AIDS-potilaiden puolesta. AIDS ja homoseksuaalisuus nousevatkin merkittäväksi teemaksi Yksinäisten kaupungissa, samoin New Yorkin kaupungin ja pormestari Rudy Giulianin kamppailu kaupungin ”puhdistamiseksi”.    Näiden päähenkilöiden lisäksi Laing marssittaa kirjan sivuille joukkokaupalla mielenkiintoisia ihmisiä: Andy Warholia ampuneen SCUM-aktivisti Valerie Solanasin, internetyrittäjä Josh Harrisin, laulullaan hätkähdyttäneen Klaus Nomin, valokuvaaja Nan Goldinin...    Yksinäisten kaupunki on upea teos. Siinä Laing tarttuu kipeään aiheeseensa rohkeasti ja taitavasti. Teoksessa yhdistyy henkilökohtainen ja yleinen, taidehistoria ja oma kokemus, yksinäisyyden psykologia ja yksinäisyyden kuvaaminen taiteessa. Yksinäisyyteen sopeutuminen ja sen alle musertuminen, mutta myös taisteleminen ja vastustus. Yksinäisyyteen mahtuu rikkaita maailmoja, ja niihin Laing lukijansa johdattaa Sirje Niitepõldin taidokkaan suomennoksen välittämänä.   

New Yorkiin tullessani olin palasina, ja niin vinksahtaneelta kuin tämä ehkä kuulostaakin, en saavuttanut ehjyyden tunnetta löytämällä uutta ihmistä tai rakastumalla vaan käsittelemällä asioita, joita muut ihmiset olivat luoneet, sisäistämällä niiden kautta hitaasti sen tosiasian, että yksinäisyys ja kaipuu eivät tarkoita epäonnistumista vaan ainoastaan sitä, että on elossa.