Mitä tulisi tietää tekoälystä

Ensimmäinen suomalainen yleisteos tekoälystä.Elämme uuden teknologisen vallankumouksen ensimmäistä vuosikymmentä. Digitaalisuus, nopeat tietoverkot ja tekoäly ovat muuttaneet maailmaa merkittävästi. Tämä kirja vie lukijan uusimman kehityksen ytimeen. Siinä etsitään vastauksia kysymyksiin: mitä tekoälystä ymmärretään ja ajatellaan, millaisia tekoälyn kehitysmahdollisuudet ja uhkatekijät ovat, miten tekoäly helpottaa elämää ja millaisiin rakenneuudistuksiin se johtaa työelämässä? Lukijalle tarjotaan myös aikamatka tekoälykehityksen alkuaskeleihin ja kehityshistoriaan. Tekoälyn avulla koneet, laitteet, ohjelmat ja järjestelmät pystyvät toimimaan tehtävän ja tilanteen mukaisesti järkevällä tavalla. Saatavilla olevan tiedon määrä on kasvanut dramaattisesti ja sen etsiminen helpottunut. Tietosanakirjojen, arkistojen ja puhelinluetteloiden selaamisen sijaan tieto oheisaineistoineen löytyy tekoälyyn perustuvien hakukoneiden avulla internetistä. Viimeisen kymmenen vuoden aikana digitalisaation kehitys on kiihtynyt ja erityisesti 2010-luvun jälkipuoliskolla tahti on ollut huima uusien tietoteknisten innovaatioiden ja järeiden globaalien toimijoiden ansiosta. Tietokoneiden laskuteho on kasvanut valtavasti, ja tekoälyllä toimivien ohjelmien opettamiseen tarvittavaa massadataa on nykyisin saatavilla paljon. Erityisesti amerikkalaiset ja kiinalaiset suuret toimijat kehittävät tekoälyyn perustuvia palveluitaan ja myyvät niitä maailmanlaajuisesti. Kiinnostus tekoälyä kohtaan on lisääntynyt räjähdysmäisesti. Uutiset kertovat päivittäin uhkista ja mahdollisuuksista. Tekoälysovelluksia on myynnissä satoja, ja yritysten arvioiden mukaan niiden liiketoimintapotentiaali on tuhansia miljardeja euroja. Johtavissa teollisuusmaissa tekoäly on nousut strategiseksi tutkimusalaksi ja yliopistojen yhteyteen on perustettu tekoälyyn liittyviä tutkimus- ja koulutusohjelmia. Yhtenä digitalisaation kärkimaana Suomella on erinomaiset mahdollisuudet hyötyä tekoälystä. Yliopistojen ja yritysten välisessä yhteistyössä kehitetään esimerkiksi terveydenhoitoon ja sairauksien diagnosointiin liittyviä sovelluksia kansalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Timo Siukonen (s. 1952) on Helsingin Sanomien pitkäaikainen toimittaja ja tietokirjailija. Pekka Neittaanmäki (s. 1951) toimii tietotekniikan professorina Jyväskylän yliopistossa.