JPod

Douglas Coupland tunnetaan vuonna 1995 ilmestyneestä kirjastaan Micro-orjat. Aikansa koodarinörttejä kuvannut kirja on saavuttanut jonkinlaista kulttiklassikon mainetta. Nyt Coupland on päivittänyt kirjan 2000-luvulle: kanadalaiseen pelifirmaan sijoittuva jPod on monin tavoin sama tarina, mutta nykyaikaisessa muodossa.

Kirjan juonenkäänteet ovat parhaimmillaan herkullisen absurdeja, henkilöhahmot taas liioiteltuja karikatyyrejä — parhaimmillaan sentään oikein hauskoja. Henkilöistä ei välitä, mutta yllättävät käänteet, joihin Coupland heidät heittää kerta toisensa jälkeen jaksavat viehättää. Coupland esiintyy itsekin romaanissa olennaisena sivuhenkilönä. Kirjan Coupland ei ole mikään mukava tyyppi, mutta tehokeinona kirjailijan esiintyminen kirjassa tuntuu vähän tönköltä.

Tehokeinoista puheen ollen: kirja on täynnä sivuja, joilla on satunnaista tajunnanvirtaa valtavan kokoisin kirjaimin. Tämän kaoottisen sekamelskan merkitys jäi vähän hämäräksi. Lisäksi kirjassa listataan pariin otteeseen pitkiä numerosarjoja — kaikki alkuluvut tuhannen ja sadantuhannen välillä, piin 100 000 ensimmäistä desimaalia, 20 sivua satunnaislukuja — joille oli vaikea keksiä tarkoitusta. Kenties Couplandilla oli sopimuksessa minimisivumäärä ja ideat vähissä?

Turhaa kikkailua, jota ilman kirja olisi parempi, sanon minä. jPod jätti vähän ristiriitaisen fiiliksen, osa kirjasta ärsytti ja osa taas miellytti. Jos ei ole allerginen teennäiselle kikkailulle, jPod on huvittava tarina absurdien tapahtumien keskelle joutuvista pelinkehittäjistä. (26.1.2010)