Kukkia maan alla

Kukkia maan alla on tosiaan kovin tunnelmavetoinen, kuten takakansi lupaa. On helppo kuvitella, että kirjasta voi irrota hedelmällinen keskustelu jossain lukupiirissä; toisaalta on helppo nähdä, että jotkut laskevat tämän käsistään turhautuneina epämääräisyyteen.

Minä pidin, vaikka en lainkaan muista miksi tämän aikoinani varasin, mikä tässä koukutti. Onneksi olen kirjannut ajatukseni aikoinani blogiini: ratkaisevaa oli ilmeisesti kirjan 120-sivuisuus, verrattuna Anni KytömäenMargaritan yli kuuteensataan sivuun. No on sekin syy. Valmiissa kirjassa on kuitenkin 159 sivua, mutta kovin väljästi, joten pitkästi tässä ei ole luettavaa, tämä on pieni tunnelmapala.

Luin ennen tätä Olga Tokarczukin Puolan rajaseuduille sijoittuvan Aja aurasi vainajain luitten yli ja sattumalta tässäkin ollaan Puolan rajalla. Yksi kirjan langoista on Berliinissä metroasemalla kukkia myyvä Marianna, joka on muuttanut Berliiniin monen mutkan takaa Puolan länsirajalla sijaitsevasta Gubinista, joka muodostaa Saksan puolella olevan Gubenin kanssa yhdenlaisen Tornio-Haaparannan.

Marianna myy kukkia, kärsii huonosta polvesta ja soittaa veljelleen Borysille Puolaan kyselemään kuulumisia äidistään, joka asuu nykyään Berliinissä samassa korttelissa kuin Marianna.

Toinen lanka on Amalia, joka on poikansa Karimin kanssa matkalla Cottbusiin – joka on lähellä Gubenia – siskonsa luokse. On jo kiire, asiat stressaavat ja monipolvinen matka ensin metrolla rautatieasemalle ja sitten junalla Cottbusiin näyttää epäonnistuvan. Sisko Leila syyllistää ja paheksuu puhelimen toisessa päässä. Karim tarkastelee asioita omasta pienen lapsen näkökulmastaan, eikä äidin ja pojan välillä oikein ole yhteyttä.

Nämä langat etenevät, risteävät ja sitten ne jätetään taakse. Kirja tarkastelee lyhyttä ajanjaksoa, paria päivää, ja etenee nopeissa, pienissä katkelmissa kevyesti. Keveydestä huolimatta kirja onnistuu tarkastelemaan äitien, lasten ja sisarusten keskinäisiä yhteyksiä mielenkiintoisella ja monitasoisella tavalla. Kirja kuvaa yhteyksiä, juuria ja rajoja taitavasti.

Kirjan juoni on tiivistettävissä nopeasti, eikä tässä tarvitse myöskään juuri spoilereita varoa: tämä kirja ei tyhjene kertomalla sen juoni. Tunnelmapalana Kukkia maan alla on hyvin viehättävä.