Sydän

Ehkä hiukkasen kaipaa vielä hauduttelua, mitä tästä ajattelen. Olin jo jotenkin saanut kirjasta kuvan ja käsityksen, mutta sitten kolmas osio tuli ja ravisteli näkemystäni kirjasta ja sen päähenkilöstä jotenkin perinpohjaisesti – että mites tässä nyt näin kävi.

Ihmissuhteita, jota päättyvät epäonnisesti, sydänsurua, poistettu sydän, vahvaa kehollisuutta. Luokka-asiat ovat olleet viime aikoina tapetillani, siksi oli hienoa, että päähenkilö oli kirjan alussa siivooja – ja siksi oli myös vähän hämmentävää, että lopussa päähenkilö olikin terapeutti.

Luin haastattelusta, että Omaheimoa on innostanut suuresti Liv StrömquistinPrinssi Charlesin tunne ja sen kritiikki perinteisen romanttisen parisuhteen ihannointia kohtaan. Luin hiljattain ja mikseipä tämä toimisi siinä vuoropuhelussa. Sydämen parisuhteet eivät niin onnea tuovilta ja ihanteellisilta vaikuta.