
Ensinnäkin – iso käsi Janokselle kirja-alan ravistelemisesta CC-julkaisulla. Näin sen pitäisi mennä, kun lehdistötiedote-emailin mukana tuli ePub-arvostelukappale, ilman että sitä tarvitsi erikseen pyytää. Hyvä hyvä!
Itse kirja sitten? Erittäin vahvatunnelmainen virastopainajainen. Lukija tempaistiin samaan kurimukseen, johon Arrekin joutui. Olisin itse kaivannut lopulta enemmän selityksiä ja vastauksia; nyt niitä ei liiemmin herunut. Näin se meni, ja koeta ymmärtää. Painajaismaisen tunnelman ja epäluotettavan maailmankuvan kuvauksena Kaikken yllä etana on kyllä vahva.
Kaikenkaikkiaan omituinen kirja, ja enimmäkseen ihan hyvällä tavalla.
Tämä oli muuten hyvä. Pakkohan tämä oli ottaa luettavaksi, kun geokätköily kiinnostaa, ja arvelin, että voisi kirja huushollin seitsemänvuotiasta geokätköilijääkin kiinnostaa. Teksti on ronskisti isoa, tekstimäärä on oikein hyvä vähän aloittelevammallekin lukijalle. Itse tarina oli mainion leppoisa muksudekkari, sopivasti jännä.
Raparperi on oikein hauska päähenkilö ja tarinan puitteet muutenkin kohdallaan, joten toivottavasti tälle tulee enemmänkin jatkoa. Kakkososa onkin jo valmiiksi odottamassa.
It took me almost two months to read this book. I read other books meanwhile, while this waited on Kindle. Part of that is because that tends to happen with eBooks, part of that is because Deathless was a very heavy book. It's beautiful, unusual, well-written - but very, very heavy. I can see why some people really love this book.
Lauren Beukes made an impression with [b:Zoo City 7163862 Zoo City Lauren Beukes http://d202m5krfqbpi5.cloudfront.net/books/1303632588s/7163862.jpg 7514703], so of course I jumped at the chance to read this, her first book translated in Finnish. I enjoyed this one, too. It's a serial killer story, but with a twist: the serial killer is also a time traveler, jumping from decade to decade in Chicago, killing shining girls. Too bad one of them survives, and starts to hunt the hunter. Charming book.
Quite the thriller, and quite the choice for an anniversary gift to my wife. I didn't have much of a clue of the plot before I read the book, and I might've chosen something else for a present, had I known, but it was a good gift – we both enjoyed it. The way the story builds up, while slow, was fascinating, and the twists the plot had were very interesting. Nick and Amy were both annoying, unpleasant characters, but I was still interested to read what happens to them. That's an achievement.
This was epic. I think this is even better than the first book in the series. The book is a bit heavy on the history, considering it's for children, but my son quite liked it, as he's a bit of a history buff. Anyway, the story was interesting, full of twists and turns and rather odd bits of humour. There's real drama and emotion, as well. Jo Nesbø is quite the genius, both in his books for adults and for children. Highly recommended!
Vahvaa tykitystä alusta loppuun. JP Ahosen tyyli on tuttu Villimmästä Pohjolasta, josta pidän kovasti, ja tuntuu, että tämän okkultistisen musiikkiaiheen parissa mies on KP Alareen kanssa kotonaan. Soittokohtauksissa kuva herää todella eloon. Stoori on muutenkin sopivan pimeä, bändin rytmiryhmänä toimii esimerkiksi vanha hippi ja karhu. Kirjaimellisesti. Hauska, hyvin piirretty, dynaaminen ja jännittävä - mitäpä muuta sarjakuvalta voisi toivoa. Hienoa työtä.
No tämäpä oli tarina. Aika lyhyt kertomushan Aseenkantajan kunnia oli; vähän kuin alkusoittoa myöhemmille tapahtumille. Kyllähän tässäkin oma draaman kaarensa oli, mutta kovin pitkälle ei kuitenkaan vielä päästy. Mielenkiintoinen tarina yhtä kaikki, ja hauskaa nähdä, että toimivaa fantasiakirjallisuutta voi kirjoittaa tällaisessa pienoisromaanimittakaavassa – mutta ei tämä nyt ihan riittänyt, vaan nälkä jäi.
Tämä osui jotenkin kohdalleen, kun meidän perheen Heinähattu aloitti juuri koulun ja Vilttitossukin kotoa löytyy... Eli ihan ymmärrettävä juttu, ja paikallinen Vilttitossu etenkin tykkäsi tästä kovasti. Hyvä kirja luettavaksi lapsille, joka sivulla on hauskoja kuvia joita katsella, mutta tekstiäkin on ihan kunnolla ja se on sen verran hyvin kirjoitettua, että aikuinenkin viihtyy.
Ihan kelpo jännäri tämäkin. Saarnilaaksoa uhkaa melkoinen kaaos. Rouva Mallamud naputtelee sadekauden innostamana romaaneja sellaista tahtia, että Mallamudin talo on räjähtää. Onneksi Rubenilla on joku aavistus, miten tilannetta voidaan parantaa. Rubenin isä Valdemar Pinterä, pinttynyt nojatuoliin juurtunut lehdenlukija, tekee myös melkoisen katoamistempun, vaan sillekin löytyy järkevä selitys. Paikoin aika absurdiksi äityvä tarina on mainio lastenkirja.
Hyvä tietokirja lapsille. Filius ja elinkaikkeuden arvoitus yhdistää näppärästi kiinnostavaan tarinaan tietokirjallisia elementtejä. Tuloksena on opettavainen, mutta mielenkiintoinen kirja, josta lapset pitivät kovasti. Lukisin mieluusti lisää samalla tavalla tehtyjä opettavaisia tarinoita ihmiskehosta.
Paluu [b:Alshain 9147873 Alshain J. Pekka Mäkelä http://d202m5krfqbpi5.cloudfront.net/books/1283107601s/9147873.jpg 14026767]-planeetalle. Edellisessä kirjassa planeetalle putosi avaruusalus, tällä kertaa on vuorossa avaruushissi. 40 000 kilometriä korkean avaruushissin romahtaminen on merkittävä tapaus, joten se kerrotaan viiden ihmisen näkökulmasta. Mitä oikeastaan tapahtui ja miksi? Se selviää, kun lisänäkökulmat tuovat tapahtumiin uusia ulottuvuuksia.J. Pekka Mäkelä on kirjoittanut jälleen kerran varsin vetävän tarinan, jonka lukee ilolla, sen verran kiehtovat puitteet erikoinen Alshain-planeetta ja sen asukkaat tarjoavat. Viiden eri kertojan tekniikka on onnistunut, sillä toistoa on vähänlaisesti siihen nähden, että samat tapahtumat kerrotaan viisi kertaa. Hieno kirja.
Beautiful story. I've read lots of McKillip's later works, but for some reason this original masterpiece of her has been evading me, even though I've had the book in my shelf for couple of years.
McKillip has created an intriguing world, with riddles, land-law, harpists and the elusive High One. McKillip says she was inspired by Tolkien's work, yet there is very little of Tolkien in this story. It is epic in scale, and has interesting twists and turns for a story that's about fate, written in stars long before our protagonist is even born.
Wonderful, and well worth reading.
Taas mainio Tatu ja Patu -kirja. Kummat keksinnöt palaa [b:Tatun ja Patun oudot kojeet 10174996 Tatun ja Patun oudot kojeet Aino Havukainen /assets/nocover/60x80.png 15073832] -kirjan tunnelmiin, mutta tällä kertaa esillä ei ole vain satunnaista valikoimaa kummastuksia, vaan keksintöjen ohessa kerrataan hieman historiaa eli tieteen ja tekniikan kehitystä vuosien varrella. Keksinnöt etenevät aikajärjestyksessä kivikaudelta tulevaisuuteen.Keksinnöt ovat tietysti hirmuisen hauskoja ja kuvat täynnä pieniä, herkullisia yksityiskohtia. Bongaatko sivuilta vaikkapa Asterixin ja Obelixin tai Tiivi-Taavin?Erinomainen kirja.
Oikein asiallinen valokuvausopas alkeista aloittaville. Käsittelee niin tekniikkaa, kuvaustaitoja kuin kuvankäsittelyä. Kirjassa on paljon havainnollisia kuvia ja sen lukemalla pääsee varmasti hyvin sisään valokuvauksen maailmaan. Kirja ei ole pelkästään järkkäriopas, vaan tarjoaa tietoa myös kompaktikameran omistajalle. Taitto on hivenen levoton minun makuuni, mutta sisältö on asiaa.
Quite intellectual; maybe too intellectual to fully appreciate. Interesting, nevertheless, and offers some quirky stories. There's very little in the shape of a plot, but fortunately the book is fairly short. Those, who like philosophy and symbolism, will find quite a bit of it here. Interesting, worth a read.
Napakka trilleri tämäkin. Punainen kuin veri oli tamperelaisena hauska, tämä osa sijoittuu Prahaan, joka on ympäristönä pykälän tylsempi. Tarina oli kuitenkin nopeatempoinen ja mukaansatempaava, joten Lumikin seikkailujen jatko oli äkkiä luettu. Kolmatta osaa pohjustettiin mukavasti, joten kyllä sekin on luettava. Mukava, kepeä trilleri.
En ole lukenut aikaisempia Ella-kirjoja, joten sarjan 14. osa ei ehkä ole ihan paras paikka aloittaa, mutta ihan hyvin tähän pääsi mukaan, vaikka ei henkilöitä aiemmin tuntenutkaan. Timo Parvelan huumori sen sijaan on aikaisemmin tuttua ja nautin siitä edelleen – Parvelalla on omaperäinen, tunnistettava tyyli, josta pidän. Tässäkin se toimi hienosti.